Järeä on monitavoitteisen ja tuottoisan metsän omistajuutta – yhdessä.
Omistamme metsää Suomessa laajalti ja jonka kestävästä hoidosta vastaamme itse.
Tuemme metsien monimuotoisuutta ja suomalaista kulttuuriperintöä.
Parasta aikaa Järeässä
Metsätilamarkkinoilla
Järeä on hankkinut metsätilan Kuopion Nilsiästä. Tila sijaitsee laskettelukeskus Tahkon läheisyydessä hyvien tieyhteyksien varrella. Tarkemmat tiedot tilan sijainnista Kimmo Koistiselta.
Kulttuuriperinnön säilyttämistä
Digitaalinen Maaseutumuseo. Työ metsässä. Tukkisakset. Tukkisakset olivat metsätyökalu, jota käytettiin lähinnä tukkien ja puutavaran nostamiseen, siirtämiseen, pinoamiseen ja kuormaamiseen. Ne tunnetaan myös nimillä tukkipihdit tai nostosakset. Kuvan versiot ovat 1900-luvun alun sepän takomia. Tukkisakset toimivat saksimaisesti: kahvat puristetaan yhteen, jolloin koukut pureutuvat tukkiin. Tukkisaksia oli kahta päätyyppiä. Yhdenkäden tukkisakset pienemmille puille tai pinotavaroille sekä kahdenkäden tukkisakset suuremmille tukeille, kuten kuvassa. Niitä käytettiin etenkin hevosajossa, savotoilla ja puunkäsittelyssä ennen koneellistumista. Ajomies tai metsurit nostivat niillä tukkia reestä, pinosta tai kuormasta. 1900-luvun alussa ja puolivälissä ne olivat välttämättömiä hevoskuljetuksessa ja puutavaran käsittelyssä. Koneellistumisen myötä niiden käyttö kuitenkin väheni dramaattisesti 1960–1980-luvuilla.
Kulttuuriperinnön säilyttämistä
Digitaalinen Maaseutumuseo. Työ metsässä. Mittasakset. Ennen 1900-lukua puutavaran mittaus metsässä perustui karkeisiin arvioihin. Silmämääräisyyden apuna käytetiin mittanauhoja ja -keppejä. Mittasakset yleistyivät 1910-luvulta alkaen. Ne olivat nopeita ja tarkkoja - mitta asetettiin rungon ympärille rinnankorkeudelle ja asteikko kertoi puun läpimitan. Mittasakset olivat yleinen työkalu metsurin tai mittamiehen käytössä tultaessa 1950-luvulle. Mittasakset olivat raudasta ja paikallisten seppien takomia.
Kulttuuriperinnön säilyttämistä
Digitaalinen Maaseutumuseo. Työ metsässä. McCulloch moottorisaha Mac 1-41 vm. 1960. Ensimmäiset moottorisahat tulivat Suomeen sotien jälkeen 1940-1950-luvuilla. Moottorisaha syrjäytti metsätöissä pokasahan ja kirveen. Amerikkalainen McCulloch mahdollisti yhden miehen moottorisahoilla tehokkaamman metsätyön ja ne levisivät Suomessa nopeasti myös kestävyytensä ansiosta. 1950-1960-luvuilla moottorisahat ja metsätyön muu koneellistyminen vähensivät työvoiman tarvetta ja kiihdyttivät maalta muuttoa kaupunkeihin.
Kulttuuriperinnön säilyttämistä
Digitaalinen Maaseutumuseo. Työ metsässä. Pokasaha 1920-1950. Saha koostuu kolmesta puuosasta; pääpuista ja välipuusta jotka muodostavat H-kirjaimen muodon. Alapäässä kapea käännettävä metallinen sahanterä joka voitiin vaihtaa. Pääpuut kiristettiin kiristysnarulla (ei kuvassa) jonka keskellä oli ns. kirikapula. Naru oli manilla- tai hamppuköyttä. Kiristys tapahtui kiertämällä narua kirikapulan lukittuessa välipuuta vasten. Pokasaha mahdollisti yhden miehen työskentelyn toisin kuin aiemmin käytetty kaksimiehinen justeeri. Pokasahan nimitys "nälkäviuluna" kuvasti 1930-luvun lamaa, niukkuutta ja raskasta työn luonnetta. 1950-luvulle tultaessa metallirunkoiset kaarisahat syrjäyttivät puiset pokasahat.
Kohti uutta vuotta
Järeä kiittää osakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta.
Metsätilamarkkinoilla
Järeä kartoittaa aktiivisesti syksyn metsätilamarkkinoilta kannattavia kauppakohteita. Lopulliset ostotarjoukset muodostetaan hallituksen yhteistyöllä.
Kesälomavinkkejä
Kesän järein reissukohde on Halsvuoren kalliomaalaukset ja kävelymatkan päässä sijaitseva Sannilan metsätila.
Hallituksen vahvistumista
Järeän hallitus vahvistuu uudella jäsenellä. Tervetuloa Essi Muraja!
Taimikonhoitoa
Järeässä itse istutetut taimet ovat hyvässä kasvussa. Taimikkoja tulee hoitaa ja ensivaiheen hoitotoimia on käynnissä.
Kasvua
Järeän osakeanti saavutti ennätykselliset lukemat nykyisten ja uusien sijoittajien toimesta.
Metsänhoidon suunnittelua
Järeässä on käynnistymässä metsänhoitoa monipuolisesti eri metsäkiinteistöillä. Osakkaille pyritään mahdollistamaan myös taimien istuttamista kevään edetessä.
Tunnistamista
Jotkut museoitavista välineistä on haastavia tunnistaa. Silppukoneelle löytyi kuitenkin sekä merkki että malli.
Metsätilakauppaa
Jos matka Järeän metsälammelle Posiolle on liian pitkä voi sen tehdä nyt myös Maaningalle. Koivuranta-metsätilalle voi rantautua veneellä Kallavedeltä käsin tai autoillen.
Suursiivousta
Museointi Pielavedellä valmistuu askel askeleelta. Navetta on imuroitu ja museoitavat työkalut ja esineet on ryhmitelty.
Metsätilakauppaa
Järeä on solminut kaupat uudesta metsätilasta Keski-Suomesta Leppäveden pohjoispuolelta. Metsätila on käymisen arvoinen kohde sillä samalla voit vierailla lähellä olevilla Halsvuoren kalliomaalauksilla. Tarkemmat metsätilan tiedot saat Kimmo Koistiselta.
Kaura-ahoa kuntoon
Pielaveden Kaura-ahon kunnostus jatkuu. Raivaustyötä on sekä ulkona että sisällä. Halukkuusestasi kunnostustyöhön voit ilmoittaa Antti-Jussi Heikkiselle.
Uutta kasvua
Joutsan Vattulan metsätilalle on järjesteillä halukkaille osakkaille taimien istutusta Jarmo Räihän ja Kimmo Koistisen toimesta.
Kurkistus tiloihin
Keväthanget mahdollistavat Järeän metsiin ja tiloihin tutustumisen esimerkiksi lumikenkäillen. Tarkempaa tietoa tilojen sijainnista saa Kimmo Koistiselta.
Kohti osakeantia
Järeän osakkaat ovat saaneet uunituoreen 2024 sijoittajaesityksen sähköposteihin jolla voit esitellä Järeän toimintaa kiinnostuneille.
Kuusenkaatajaiset
Järeä järjestää osakkailleen yhtiökokouksen päätteeksi kuusenkaatajaiset. Ilmoittaudu mukaan Kimmo Koistiselle 10.1.2024 mennessä. Lisätiedot yhtiökokous kutsussa.
Jouluntoivotuksia
Perinteinen Järeän video joulutervehdys. Hyvää Joulua & Rauhallista Uutta Vuotta 2024!
Kasvusta huolehtimista
Kuokkalan tilalla aloitetaan taimikon ja nuoren metsän hoitotoimet. Työt ulottuvat kevääseen 2024.
Isot koneet töissä
Kaura-ahon pihapiiriä parannetaan paremmin saavutettavaksi. Pihaa muokataan ja sinne rakentuu parkkialue. Isojen koneiden ollessa töissä navetan museointihanke on tauolla.
Suonsaari kutsuu 24.9.
Tule viettämään Järeän yhteistä sunnuntaita ulkoilmassa Suonsaareen 24.9. Tarkemmat tiedot tapahtumasta Kimmo Koistiselta.
Kesäloman menovinkkejä
Lähde Kolille retkeilemään Järeän metsään ja yöksi uuteen Kolin hotelliin! Juhannukseksi 2023 avautuvan Break Sokos Hotel Koli Kylän huoneet ovat nyt varattavissa. Retkeilypolut Herajärvelle ja Järeän metsään alkavat aivan hotellin pihapiiristä.
Museointia
Järeässä museointi tarkoittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden työvälineiden säilyttämistä omassa alkuperäisessä käyttöympäristössään. Maaseutumuseon näyttelytilan siivous on käynnissä, mukaan talkoisiin voit ilmoittautua Antti-Jussi Heikkiselle.
Metsätöitä
Kevät on metsätöiden vilkkainta aikaa. Parhaillaan metsätyöt ovat käynnissä Pielavedellä Suonsaaressa terveyslannoituksen ja nuoren metsän hoidon osalta.
Järeytymistä
Järeä kasvaa jälleen. Tervetuloa uudet osakkaat.
Museointia
Järeä suojelee suomalaista kulttuuriperintoä ja kokoaa historiallista maaseudun työvälineistöään yhteen paikkaan. Voit tulla mukaan Ylä-Savon maaseutumuseointiin ottamalla yhteyttä Antti-Jussi Heikkiseen.
Puukauppaa
Talvella hakkuita suoritetaan Järeän tiloista Jokijärvellä, Vattulassa ja Suonsaaressa.
Yhteistä Joulua!
Järeän perinteinen joulutervehdys
Osaamisen vahvistamista
Järeän hallitus on vahvistanut jälleen metsätalous osaamistaan. Onnittelemme Pasi Koistista metsäalan ammattitutkinnon suorittamisesta!
Metsätilakäyntejä
Osakkailla on mahdollisuus tutustua Järeän metsään myös ammattilaisen seurassa. Kimmo Koistinen on esitellyt osakkaille metsätiloja paikan päällä ja toivottaa tervetulleeksi myös muut metsäretkelle. Sopivasta kohteesta ja ajankohdasta voi sopia Koistisen kanssa, yhteystiedot löytyvät sivuston yläreunan kautta.
Syysistutusta
Järeässä ennallistetaan monipuolisesti; entisistä peltomaista saadaan uudelleenmetsittämällä tuottoisia hiilinieluja. Kuopiolaiset abiturientit Juho Kastarinen ja Aapo Ruusunen keräävät istutustyöllä maastokokemusta ennen siirtymistä asepalvelukseen. Työnjohdossa Järeästä Antti-Jussi Heikkinen.
Kasvusta huolehtimista
Järeässä varmistetaan kasvu hoitamalla tarvittaessa metsämaan ravinnetasapaino kuntoon. Kesän metsälannoitusta tehdään Kimmo Koistisen ja Antti-Jussi Heikkisen yhteistyönä.
Kesätyötä
Järeä mahdollistaa nuorille kesätöitä tänäkin kesänä. Taimien istutuksen työnjohdossa on Antti-Jussi Heikkinen.
Ennallistamista
Järeä huolehtii tilojensa ennallistamisesta myös tulevana kesänä. Mukaan töihin Ylä-Savoon voi tulla 12.6 ja aiemminkin suunnittelun osalta. Yhteydenotot Antti-Jussi Heikkiseen.
Hurjaa kyytiä
MM-ralli 2022 palaa Lankamaalle ennätyspitkällä ja nopealla erikoiskokeella. Erikoiskoe kiertää Järeän metsien ympäri ja tarjoaa osakkaille mahdollisuuden majoittua, saunoa ja pulahtaa Lankajärveen rallin seuraamisen yhteydessä - omalla metsätilalla.
Osakeantiin valmistautumista
Järeä avaa osakeannin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Voit ilmoittaa kiinnostuksesi osakeannista Kimmo Koistiselle, jonka yhteystiedot löydät näiden sivujen Yhteydenotto -kohdasta.
Rauhallista Joulua
Järeän Joulutervehdys
Puukauppaa
Järeä on pyytänyt puukauppa-tarjoukset Siekkilän ja Suonsaaren metsistä Kimmo Koistisen ja Antti-Jussi Heikkisen yhteistyönä. Kummallakin tilalla osa metsästä on uudistamisen tai harvennuksen vaiheessa. Puukaupat on tarkoitus tehdä vielä kuluvan vuoden aikana.
Heinäntorjuntaa
Järeä mahdollisti taimenistutus-kesätyötä kolmelle kuopiolaiselle nuorelle kesän aikana. Antti-Jussi Heikkinen on palannut nyt syksyllä nuorten kanssa torjumaan heinät taimien ympäriltä, jotta uusi metsä saa varman alun.